Unetuksia

"*****n vetäytyessä talviunille sen elintoiminnot hidastuvat. Kun *****n sydän yleensä lyö 40-50 kertaa minuutissa, se lyö talviunien aikana vain 8-19 kertaa. Myös *****n hengitys tasaantuu niin, että se vetää henkeä vain joka 45. sekunti. Talviunen aikana ***** ei juo eikä syö, eikä sen kehosta poistu kuona-aineita. Sen sijaan virtsa-aineesta muodostuu valkuaisainetta, joka estää lihasmassan vähenemistä. Ruumiinlämpö laskee 37 asteesta 31 asteeseen. Koska elimistö viilenee vain suhteellisen vähän, ***** voi herätä kesken unen, jos sitä esimerkiksi uhkaa jokin vaara (kuten katabolia...)."

Arvatkaapas mikä tässä on kyseessä? Supermassa talviunilla? Valitettavasti ei, vaan metsiemme massamonsteri, karhu ja sen hieno elinsysteemi energiansäästökeinoineen. Minähän syön ja juon unienkin aikana :)

Lauantaina nukahtaa kuukahdin sohvalle, painimiset olivat totisesti tehneet tehtävänsä. Heräsin siitä sunnuntaina puolilta päivin ja söin jäähtymään päässeet eväät. Ja sitten siirryin makkarin puolelle. Vasta tänään kävin treenaamassa, otin olkapäitä ja ojentajia kevyesti.

Itse asiassa nyt kun kiloja on lähtenyt, ei unta tarvitse aivan niin paljoa. Olo on virkeämpi ja hereillä ollessa ei väsytä kuten jokin aika sitten. Eikä kuorsaaminen kuulemma saa enää sänkyä tärisemään. Ylipaino, johtui se sitten lihaksesta tai läskistä, voi aiheuttaa yöllisiä hengityskatkoksia, jolloin uni ei ole "kunnollista" eikä se poista väsymysä. Tämä on tainnut vaivata minuakin. Hanna on kertonut viettäneensä muutamia unettomia öitä, kun on jäänyt kuuntelemaan, että tuleeko sitä seuraavaa hengenvetoa. Lieköhän tullut joka 45. sekunti, kun sanoo minua nukkuvaksi karhuksi :)?