31.10.05

Kauhua!

Tere,

Pidin tänään kuitenkin vapaapäivän vastoin suunnitelmia. Aamulla tuntui olevan sairas olo, mutta nyt se on jo tasaantunut. Jalat on sen verran hyvin kipeänä edelleen, että on parempi antaakin lepoa. Niinhän se on, että raskas treeni alentaa aina vähän vastustuskykyä, pääsee taudit iskemään helpommin. Päätin, että treenaan nyt vain ma ja ti, ke lepoa (valmistautumista to:n leikkaukseen). Jos olisi vetänyt neljä päivää treeniä putkeen, olisi voinut tulla ylikunnon poikasta, ja siinä tilassa keho käyttää energian siitä parantumiseen ja se taas pitkittää leikkaushaavan parantumista.

Olen tässä miettinyt kaikkea mahdollista, mikä voisi mennä pieleen. Anestesia epäonnistuu, ja olen tajuissani leikkauksen aikana. Tai sitten unilääkettä tulee yliannostus. Tai lääkäri leikkaa jonkun hermon poikki ja koko alapäästä lähtee tunto...Huhhuh. Ei kai se auta kuin ristiä kädet ja panna ne peukut pystyyn.

Sitten mietin tuota sänkypolitiikkaa. Ja siis ihan siltä kantilta, että pitäisi ostaa tänne kunnon peti, voi nimittäin nouseminen lattialta olla leikkauksen jälkeen vaikeaa. Sänky pitäisi sitten jossain vaiheessa kuljettaa Ouluun, sillä sielläkään ei sänkyasiat ole ihan kunnossa. Vanhemmat kyllä lupasivat ostaa joululahjaksi kunnon parisängyn, ollaan nimittäin tähän asti nukuttu sellaisilla ikivanhoilla eripari-sängyillä. Viimeksi kotona ollessamme kävi kuitenkin niin, että siinä yöpuulle laittaessani asettauduin ihan nätisti makuulle, jolloin kuului ilkeä rasahdus ja patja tippui alas. Tai ei tippunut kokonaan, vain siitä keskeltä oli mennyt lauta poikki ja niin olin siinä sitten aikalailla mutkalla. Kesti vähän aikaa tajuta, että mitä hel...? Vaikeuksia tuli sitten ylöspääsyn kanssa, kun toinen siinä vieressä ei naurultaan pystynyt paljoa auttamaan, joten useampikin lauta rapsahti siinä ähellyksessä. No, ei siinä sitten enää nikkarointi sänkyvanhusta auttanut, otettiin vain ne laudat kokonaan pois ja patja lattialle. Siihen jäi ne sängyn reunat ylös, eli siitä syntyi ikäänkuin karsina, mikä kuulemma sopiikin minulle oikein hyvin...

8 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

Kysäise Tempur-sänkyä www.tempur.fi

Voi tosin olla, ettet mene painorajan sisään :-)

Onnea matkaan!

31.10.2005 klo 8.41  
Anonymous Anonyymi said...

Kyllä se leikkaus hyvin menee! rohkeasti vaan...

31.10.2005 klo 18.44  
Anonymous Anonyymi said...

Näitä sun tekstejä on ihan törkeen hauska lueskella! :) Onnea leikkaukseen ja pikaista paranemista sitten!

31.10.2005 klo 23.54  
Blogger Unknown said...

Onnea leikkaukseen! Hyvä että prolla on sentään järki päässä treenien suhteen, kun ei tavistallaajaltakaan meinaa lepo onnistua vaan pitää rehkiä ittensä puolikuolleeseen kuntoon. :D

Eikö sua Marko ikinä turhauta vaan se treenille eläminen? Joka päivä on melkein samaa, välillä jopa niin hemmetin tylsää... vaikka periaatteessa se varmaan on kenen tahansa treenaajan unelma elää pelkästään sille treenille. Miten sä tuommoisista ajatuksista pääset yli jos niitä tulee? Vai etkö vaan ajattele, paahdat vaan menemään?

1.11.2005 klo 1.40  
Anonymous Anonyymi said...

Hyvin se leikkaus menee. Pyydä niitä jättämään reikä siihen mahaan niin voi sanoa tilanteessa kuin tilanteessa että "gutsit näkyy, olipa massakausi tai ei" :)

1.11.2005 klo 10.24  
Blogger M.S. said...

Kiitos rohkaisusta :)

Ei minua se leikkaus sinänsä pelota, vaan että jos jokin menee pieleen. On niin paljon vaakalaudalla. Moni tuttu ja tuntematonkin on kertonut omista leikkauksistaan, eräältä oli lähtenyt tunto alavatsasta kokonaan.

Faidralle:
En nyt tiedä, onko siellä päässä järkeä treenien suhteen. Jos olisi ollut, niin ei luultavasti olisi tapahtunut niin paljon loukkaantumisia. Olen yrittänyt ottaan niistä opiksi.

Moni haaveilee, että voisi elää pekästään kehonrakennuksele, mutta harva tietää, miten raskasta se on henkisesti. Minulle tämä on ollut jokapäiväistä hommaa 16- vuotiaasta asti, joten olen kasvanut tähän. Ajattelen asiaa enemmän siltä kantilta, että ompahan vanhana paljon asioita, joita ei ole kokenut. Nykyään kun tuntuu kaikilla olevan hirveä kiire kasvaa, kokea and you name it. Kärsivällisyys on hyveistä suurin :)

2.11.2005 klo 5.28  
Anonymous Anonyymi said...

Kyllä tuo karsina pisti hymyilyttämään!
Kiitos vielä signeeratusta Supermass-dvd:stä Lahden FitnessExpoilla! ;)

15.11.2005 klo 2.18  
Anonymous Anonyymi said...

Testi....

20.1.2006 klo 2.58  

Lähetä kommentti

<< Home